VR KIRJALLINEN YHDISTYS RY
50 VUOTTA

HISTORIIKKIy

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS
RAUTATIELÄISTEN KULTTUURILIITTO RY:N TERVEHDYS
YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN JA ALKUVAIHEET
JÄSENISTÖ
TALOUS
TOIMINTA
- Vuosikokoukset
- Kirjalliset illat ja jäsenillat
- Pikkujoulut
- Kirjalliset lounaat
- Retket ja matkat
- Teatterit, tutustumiskäynnit, ym.
- Lukupiirit
- Juhlat ja kirjoituskilpailut
NYKYISYYS JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT
TOIMIHENKILÖLUETTELO
TILAISUUKSIEN ESIINTYJÄT
LOPUKSI

VR KIRJALLINEN YHDISTYS 50-v

Kirjan kirjoittaminen on yksinäistä työtä. Kirjailija puurtaa kammiossaan ja yrittää valita
sanat ja niiden järjestyksen sellaiseksi, että hänen tarkoittamansa ajatukset ja tunnelmat
välittyvät lukijoille. Lukija ottaa kirjan käteensä ja lukiessaan ajattelee ja aistii tunnelmia.
Yksinäistä puuhaa sekin? Niin varmasti on, suurimmaksi osaksi, mutta kirjalla on myös
sosiaalisia ulottuvuuksia. Kirja voi herättää kysymyksiä, joihin vastauksia on helpompi
hakea yhdessä toisten kanssa. Eri ihmiset näkevät saman asian kukin omalla tavallaan ja itse
kukin voi saada uusia ajatuksia ja virikkeitä kirjasta keskusteltaessa, erityisesti jos mukana
on itse kirjailija.

Siitä alkaen kun tietokoneet tulivat kaikkien ulottuville, on kirjan häviämistä ennustettu
säännöllisin väliajoin. Ennustajat ovat aina erehtyneet; kirja voi paremmin kuin koskaan.
Julkaistavien nimikkeiden määrä ja painosmäärät kasvavat vuodesta toiseen. Olen varma,
että kehitys jatkuu samanlaisena, joten VR Kirjalliselle Yhdistyksellekin riittää uutta
luettavaa, keskusteltavaa ja opittavaa jatkossakin.

Rautatieläisten Kulttuuriliitto ry onnittelee ja toivottaa vireää tulevaisuutta
VR Kirjallinen Yhdistys ry:lle

Matti Niittymäki
Puh. joht

YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN JA ALKUVAIHEET

Kirjallinen kerho oli aluksi osa VR Taideharrastajat Helsingin kerhoa.
VR Taideliiton puheenjohtajana toimi Paola Husgafvel, joka kutsui kotiinsa Helsinkiin,
Tehtaankatu 13, seuraavat kirjalliseen kerhoon ilmoittautuneet jäsenet 21.10.1945:

Metsäpuro Eero, kirjailija, runoilija, näyttelijä, konduktööri
Husgafvel Paola, kirjailija, kirjuri Rh Tfo
Pystynen Kaarina, kirjailija, Hankintatoimisto, Rh
Kallio Eero, näyttelijä, kirjailija, jjm
Ranta Essi, "I rätt Spår" -lehden päätoimittaja, Rh Trt III
Lassila Sirkka, kirjailija, Rh Trt III
Ortola Lyyli, lausuja, kirjailija Rh Ratatoimiston piirustaja
Liesvirta Eila, kirjailija, Rh Hankintatoimisto
(kutsutuista Ranta ja Lassila olivat estyneitä osallistumaan kokoukseen)

Paola Husgafvel toimi tämän kokouksen puheenjohtajana ja sihteerinä. Hän totesi kirjallisen
kerhon syntyneen itsestään. Kokouksessa Lyyli Ortola luki pakinatyylisen kirjoitelmansa ja
lausui runoja. Monet osallistujat kertoivat kokemuksia matkoiltaan. Kaikki esitykset saivat
aikaan ihastusta ja vilkasta keskustelua.
Kirjallinen kerho päätettiin perustaa tässä kokouksessa. Sovittiin kokoontumisesta
kuukausittain jonkin jäsenen kotona, seuraavaksi Lyyli Ortolan luona Temppelikadulla.
Tuossa kokouksessa valmisteltiin asiat niin pitkälle. että seuraavassa kokouksessa 20.1.1955
Eila Liesvirran kotona, Siltasaarenkatu 11, valittiin kerhon puheenjohtajaksi Lyyli Ortola,
sihteeriksi Paola Husgafvel ja rahastonhoitajaksi Eila Liesvirta.
Ote kokouksen pöytäkirjasta 11§: "Kokous lopetettiin korkean henkisen tunnelman vallassa
klo 22.30", sekä 12§: "Eila Liesvirta tarjosi kauniissa kodissaan hyvät kahvit
(kielloista huolimatta)".
Kaikissa kokouksissa keskusteltiin, totta kai, kirjallisuudesta ja esitettiin runoja ja kirjoituksia.

20.1.1955 olleessa kokouksessa päätettiin antaa kerholle nimi VR Kirjallinen yhdistys ry (VKy)
ja sille hyväksyttiin säännöt. Päätettiin, että toiminta laajennettaisiin koko maahan
ilmoittamalla sanomalehdissä jäsenten saamiseksi. Kuten tiedätte, tämä laajennushanke
ei onnistunut vaan toiminta keskittyi Helsingin seudulle. (Ainoastaan Joensuussa toimi
erillinen Pohjois-Karjalan kerho vuosina 66-73. Kerhon uudelleen elvyttämisestä on joskus
puhuttu, mutta asia on toistaiseksi jäänyt toteutumatta.)

Asialla olivat innokkaat ja kynäilemään tottuneet henkilöt, joten asiat etenivät niin ripeästi,
että kerho merkittiin yhdistysrekisteriin 3.3.19955. Kerhon tarkoituksena oli "kohottaa
rautatieläisten keskuudessa kirjallista tyyliä kynäilijöiden keskuudessa sekä laajentaa
kirjallista harrastusta kokoontumalla kohottaviin jäsenten keskeisiin kerhoiltoihin".
Yhdistystoiminta vaati 50-luvulla nykyistä enemmän byrokratiaa, esimerkiksi
yhdistysrekisteriä varten tarvittiin johtokunnan jäsenistä virkatodistukset ja arpajaisten
pitoa varten piti hakea lupa poliisiviranomaisilta.

Koska jäsenmäärä oli alkuvuosina varsin pieni, kokoonnuttiin jäseniltoihin aina jonkun
jäsenen kotona. Tilaisuuksissa kukin sai esittää kirjoituksiaan, joita sitten arvosteltiin. Myös
kirjallisen alan vieraita kutsuttiin paikalle, joko kirjailijoita tai kustantamoiden edustajia tai
jopa teatteriohjaajat tulivat paikalle kertomaan syvällisempää tietoa ohjaamistaan esityksistä.
Noin neljä kertaa vuodessa olleiden jäseniltojen lisäksi alettiin heti vuonna 1055 järjestää
kaksi kertaa vuodessa kaikille avoimia Kirjallisia iltoja, joihin saatiin paikalle varsin nimekkäitä
esiintyjiä, kuten esiintyjäluettelosta ilmenee.
Paikalla oli yleensä 3-4 kirjallisen alan esiintyjän lisäksi muita esityksiä, soittoa, laulua,
lausuntaa, balettitanssia, monologeja jne.

JÄSENISTÖ

Alussa kirjattiin seuraavasti: "Kirjallisen kerhon jäseneksi pääsee jokainen vakaan kirjallisen
innon omaava rautatieläinen, joka mahdollisesti itse luo kirjallisia tuotteita ja on syventynyt
kirjalliseen näkemykseen". Myöhempinä aikoina ei ole tarvinnut olla kovin täysipainoisesti
asiaan vihkiytynyt. Riittää, kun on kiinnostunut kirjallisuudesta ja laajemminkin kulttuurista.
Jäsenistöstä enemmistö on nykyään eläkeläisiä. Vaikka työssä olevia jäseniäkin on kohtalaisen
runsaasti, heidän määränsä toivottavasti lisääntyy.

Jäsenkuntaan kuului alkuaikoina lähes kaikkia VR:n ammattikuntia: konduktöörejä,
veturinkuljettajia, rakennusmestareita, insinöörejä ja monen nimikkeistä toimistoväkeä.
Varsinkin kirjoituskilpailussa ovat veturimiehet olleet hyvin edustettuina. Nykyisin jäsenistö
koostuu lähes pelkästään toimihenkilöistä, vaikka kaikki ammattikunnat ovat toki tervetulleita
kirjallisen harrastuksen piiriin. Varmasti paljon lukevia henkilöitä ja kynäniekkoja löytyy
kaikista ryhmistä.

Perustamisvaiheessa 5.2.1955 jäseniksi kirjattiin 12 henkilöä: Lyyli Ortola, Paola Husgafvel,
Kaarina Pystynen, Eila Liesvirta, Eero Kallio, Reino Pekkala, Eila Saarnisto, Eero Metsäpuro,
Lauri Niiramo, Sirkka Lassila, Olavi Roivas ja Allan Tolvanen. Jäsenmäärä lähti tästä
reippaaseen nousuun niin, että jo vuonna 1958 kirjattiin 40 jäsentä. Kuitenkin vasta vuonna
1965 ylitettiin sadan jäsenen määrä (113). Enimmillään jäseniä oli vuonna 192 jäsentä.
Vuosituhannen vaihteesta lähtien jäsenmäärä on vakiintunut ollen noin 140.

Kunniajäseniksi on nimetty Väinö Velander v. 1977 ja Aili Helenius v. 2002.

TALOUS

VR Kirjallinen Yhdistys ry:n talous on ollut kautta aikojen tasaisen vakaa. Joinakin vuosina
on jäänyt ylijäämää ja joskus (harvemmin) vuosi on ollut alijäämäinen. Pääasiallisia
tulonlähteitä ovat olleet VR:n avustus ja jäsenmaksun kanto. Ensimmäisen vuoden
jäsenmaksuksi määrättiin 200 mk/vuosi (muistettakoon, että 60-luvulla tipautettiin rahan
arvosta kaksi nollaa pois). Vähätellä ei pidä myöskään arpajaisista saatuja tuottoja, mitkä
joinain vuosina ovat nousseet huomattavan suuriksi.

Kulujen suurin menoerä on esiintymispalkkiot. Lisäksi vuosittain kertyy joukko erilaisia
sekalaisia menoja, kuten posti- ja pankkimaksut, merkkipäivien muistamiset, osa
jäsentapahtumien kustannuksista yms.

Koska VKy:llä on vakiintunut vireä toiminta ja kohtalaisen paljon myös työssä olevia
jäseniä, VR on palkinnut yhdistyksen toimintaa kiitettävästi myöntämällä vuosittain avustuksen
perustellusta hakemuksesta, millä on voitu vuosittain lähes kattaa esiintymispalkkiot
jäsenmaksujen riittäessä muihin menoihin.

TOIMINTA

Esimerkkinä vilkkaasta ja korkeatasoisesta toiminnasta, voidaan ottaa vuosi 1966.
Tällöin järjestettiin neljä kirjallista seminaaria, kaksi kirjallista iltaa (molemmissa kolme
kirjailijaa paikalla) ja 1.11.1966 kävi 10 jäsentä rouva Sylvi Kekkosen vastaanotolla.
VKy välitti yli 100 lippua Lapualaisoopperaan 9.5.1966 ja perustettiin paikallinen
Kirjallisen yhdistyksen Pohjois-Karjalan kerho, mikä toimi 7 vuotta. Myös tämän vuoden
esiintyjät on lueteltu esiintyjälistauksessa.

Myöhempien aikojen esimerkkivuosi olkoon 1996, jolloin yritettiin elvyttää toimintaa
Joensuussa järjestämällä yhteistyössä paikallisten kanssa tapahtuma runoteemalla,
"Täyden kuun runoilta" (jatkoa ei vielä ole seurannut). Kesäretki suunnattiin Karjaan seudulle
kiertäen Raseborgin raunio, Fiskarsin tehdasalue, Mustion linna ja Tammisaaren
nähtävyydet. Teatterissa käytiin kahdesti, Ranskalainen pyjama Lillanissa ja Suuri Rooli
Kansallisessa, oopperassa katsottiin ja kuunneltiin Reininkultaa sekä vierailtiin Ateneumissa,
Kirpilän taiteilijakodissa ja Rautatiemuseossa.
Kirjailijavieraita kolmessa eri illassa oli viisi.

Vuosikokoukset

Ensimmäinen vuosikokous pidettiin 18.2.1955 klo 16.15 RH:n ravintolassa. Siitä alkaen on
joka vuosi sääntöjen mukaisesti pidetty vuosikokous helmikuussa, tiettävästi aina VR:n
tiloissa, viime aikoina pienessä kongressisalissa. Lieneekö syy vähäiseen osanottoon sitten
alkuvuosikymmenten jälkeen ollut se, ettei näissä kokouksissa ole esiintyvää "vetonaulaa"
vaan useimmiten käsitellään vain sääntömääräiset asiat kahvittelun kera. (Mainittakoon,
että esim. vuoden -65 vuosikokouksessa esiintyi Kalle Holmberg.) Antoisan keskustelun
aikaansaamiseksi toivottaisiin runsaampaa osallistumista vuosikokouksiin.

Jäsenillat

Ensimmäisen vuosikymmenensä aikana VKy järjesti pelkästään jäsenilleen tarkoitettuja
jäseniltoja, joita vietettiin aluksi jonkun jäsenen kotona, sittemmin RH:n kokoustiloissa,
Toimelassa tai kirjastossa. Nämä tilaisuudet olivat kohtalaisen vapaamuotoisia. Kukin sai
tuoda kirjoituksiaan ruodittavaksi, esittää omia tai muiden runoja tai kirjoitelmia ja
kerrottiin matkamuisteloita kuvien kera. Usein mukana oli kirjallisuus- ja/tai teatteriväkeä
esittelemässä omaa alaansa. Kaikesta esillä olevasta käytiin vilkasta ja syvällistä
keskustelua. Tilaisuudet olivat maksuttomia. Jäseniltojen pitäminen loppui 70-luvulla.
Niitä korvaamaan tulivat 90-luvulla lukupiirit.

Kirjalliset illat

Kaikille avoimia Kirjallisia iltoja alettiin järjestää heti toiminnan alkuaikoina. Ensimmäinen
oli jo 29.3.1955. Tähän tilaisuuteen haluttiin erityisesti panostaa, jotta saataisiin heti
myönteistä julkisuutta ja tilaisuuksiin tulisi myöhemminkin yleisöä. Vetonaulaksi kutsuttiin
kirjailijat Ilmari Kianto ja Unto Kupiainen. Lisäksi oli runonlausuntaa, musiikkia ja balettitanssia
(Leena Ortola).  Esiintyvien kirjailijoiden teoksia lukivat Lyyli Ortola ja Eila Saarnisto.

Iltoihin osallistui usein VR:n pääjohtaja tai muuta johtoa sekä lehdistön edustajia.
Tilaisuuksista oli kirjoituksia niin Helsingin Sanomissa, Iltasanomissa, Rautatievirkamiehessä
kuin henkilöstölehdessäkin runsaiden kuvien kera. Puheenjohtaja Lyyli Ortola poseerasi niissä
milloin minkin kuuluisuuden kanssa. 80-luvun alusta alkaen iltoja on vietetty pääasiassa
oman joukon kesken.

Kirjallisten iltojen määrä vakiintui kahteen/vuosi. Nyttemmin syksyn ilta on muuttunut
kirjalliseksi lounaaksi. Kirjailijavieraiden määrä on pudonnut alkuvuosien kolmesta-neljästä
esiintyjästä yhteen, joskus poikkeuksellisesti on paikalla kaksi esiintyjää.

Alussa, -50 ja -60 luvulla kirjalliset illat olivat jäsenille maksuttomia, muilta perittiin 2-5 mk
(rahauudistuksen jälkeisesti ilmoitettuna) kahvi- ja ohjelmamaksu. Nykyään pyritään siihen,
että taloustilanteen salliessa tilaisuudet ovat maksuttomia ja tuloja kerätään arpajaisilla.
Tilaisuudet on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta järjestetty Helsingin asemarakennuksen
tiloissa joko ruokalassa, kongressisalissa tai muissa kokoustiloissa. Tuo poikkeus oli 11.10.1961
Hyvinkään konepajalla vietetty kirjallinen ilta.

Vanhoissa valokuvissa pistää silmään, että pöydillä oli savukerasioita ja tuhkakuppeja.
Tupakointi oli ilman muuta sallittua. Kirjalliset illat ovat aina olleet hyvin suosittuja vetäen
paljon väkeä paikalle. Esiintymässä on ollut useimmiten tunnettuja kirjailijoita, joskus
kuitenkin nuoria lupauksia tai jo vanhempia ns. ensikirjailijoita.

Pikkujoulut

Kirjalliset pikkujoulut näyttävät vakiinnuttaneen paikkansa vasta 70-luvun loppupuolella.
Heti alussa löydettiin hyvä malli, mitä noudatetaan vielä nytkin: Tilanteeseen sopiva
kirjailijavieras, laulua (Kisko-Siskot kestoesiintyjinä vuosien ajan), yhteislaulua, lausuntaa
ja näytelmiä. Hengenravinnon lisäksi on tarjolla puuroa ja torttukahvit. Joulujuhla on
tavallaan joulutunnelmainen kirjallinen ilta.

Kirjalliset lounaat

Vuonna 1998 päätettiin kokeilla, onnistuuko kirjallinen lounastilaisuus, mikä korvaisi
mahdollisesti syksyn muun kirjallisen illan. Ravintola Pörssissä olleessa ensimmäisessä
tilaisuudessa olikin runsas osanotto ja hyvä tunnelma, joten siitä alkaen on kokoonnuttu
johonkin ravintolaan hyvän ruuan ääreen kirjailijavieraan seurassa.

Retket ja matkat

Koko toiminnan ajan VKy on järjestänyt kesäisen retken jonnekin hyvin valittuun
kulttuurikohteeseen. Joskus matka on suuntautunut pidemmällekin, kuten Ilmajoen
musiikkijuhlille ja samalla on katsastettu Seinäjoen Lottamuseo. On kierretty monet vanhat
kartanot, nähty näyttelyt, museot, kirkot, taiteilija- ja kirjailijakodit ym. Matkoilla on
testattu paikallisia tasokkaita ruoka- ja kahvipaikkoja sekä tehty ostoksia korupajoissa,
käsityöputiikeissa tai muuten vaan mukavissa myymälöissä. Pidetyimmät retkikohteet on kai
jo käyty kahdesti, jos ei kolmestikin.

Varsinkin toiminnan alkuvuosina on tehty useita ulkomaanmatkoja pienissä ryhmissä. Niistä
löytyy yhdistyksen arkistosta pitkiä, lennokkaita ja hienosti laadittuja matkakertomuksia.
Merkittävin oli kaiketi vuonna 1976 toteutunut Ranskan matka, missä VKy:n joukko tapasi
vastaavia Ranskan raututeiden kirjallisen piirin edustajia. Ehkä kaipuu matkustamiseen säilyi,
koska monet jäsenistämme ovat liittyneet myös 10 vuotta sitten perustettuun VR Matkailijat
-ryhmään.

Teatterit, tutustumiskäynnit yms.

VKy:n jäsenet ovat aina olleet innokkaita teatterin ystäviä, onhan näytelmäkirjallisuus yksi
kirjallisuuden alalaji. Joka vuosi on vähintään kerran menty yhdessä katsomaan
mielenkiintoisia esityksiä, myös muualla kuin Helsingissä (mm. Lahdessa, Tampereella ja
Riihimäellä). Oopperaakaan ei ole unohdettu, siellä tosin on käyty vähän harvemmin.
Esityksistä saatu nautinto kasvaa, kun on voitu yhdessä "ruotia", mitä mieltä kukin oli.

Vuosien mittaan olemme käyneet opastetuilla kierroksilla mitä erilaisimmissa kohteissa.
Esimerkkeinä mainittakoon Presidentin linna, Sanomatalo ja Koulumuseo viime vuosien
ajalta. Suuri on myös taidenäyttelyjen ja museoiden määrä, joissa on yhdessä vierailtu.
Eikä näissäkään ole tyydytty vain Helsingin tarjontaan. Eräs mieleenpainuva taidenäyttely
oli Salon veturitalleilla ollut "Laps' Suomen" -näyttely. Vain mielikuvitus on rajana kaikessa
siinä, missä kaikissa tapahtumissa ja paikoissa kulttuurinälkäinen ja tiedonjanoinen
jäsenistömme  liikkuu yhdessä viihtyen.

Lukupiirit

Ensimmäinen lukupiiri oli 10.4.1997 ja siitä lähtien pieni, mutta uskollinen joukko on
kokoontunut talviaikoina keskustelemaan etukäteen sovituista kirjoista. Kerralla käsitellään
kaksi kirjaa, jotka pyritään lukemaan ennen lukupiirin kokoontumista. "Lukemattomuus"
ei suinkaan ole paikalle tulon este, toisten mielipiteistähän saa hyvät eväät joko lukea kirja
myöhemmin tai hylätä lukulistalta. Kesäkuukaudet lukupiiri lomailee, mutta talvikautena
kokoonnutaan kerran kuukaudessa. Keskustelu yleensä ryöppyää vilkkaana muuhunkin kuin
juuri käsiteltävinä oleviin teoksiin, milloin teatteriin tai muihin ajankohtaisiin tapahtumiin.
Tämä pieni lukupiiriryhmä toivoisi mukaan uusia "piiriläisiä". VKy:n toiminnan alkuvuosina
kerran kuukaudessa kokoontunut jäsenilta lienee ollut vastaavanlainen. Silloin tosin
ruodittiin paljon omia kirjoituksia ja toki ne nytkin olisivat tervetulleita.

Juhlat ja kilpailut

VR Kirjallinen yhdistys ry on järjestänyt ajoittain kirjoituskilpailuja rautatieläisille kynäilijöille.
Jotkut niistä on ajoitettu tasavuosijuhlien yhteyteen siten, että juhlatilaisuudessa on jaettu
palkinnot. Osanotto on ollut aina yllättävän runsasta. Joskus aihe on rajattu koskemaan
rautatieympäristöä. Ne, jotka ovat jo aiemmin saaneet kirjansa julkaistua, on diskattu näistä
kilpailuista ns. ammattilaisina. Arvostelijaraatiin on aina kuulunut johtokunnan nimeämien
lisäksi joku tunnettu kirjailijakriitikko. Tässä kilpailut ja juhlat aikajärjestyksessä.

Ensimmäinen novellikilpailu oli jo vuonna 1959. Kolme parasta voittosummineen.
 

10-vuotisjuhlia vietettiin Kauppakorkeakoulun juhlasalissa 11.4.1965 klo 15.00 alkaen.
Esiintyjinä olivat tohtori Eino E. Suolahti sekä kirjailijat Markku Lahtela ja Arvo Turtiainen.
Paikalla oli myös esiintyviä taiteilijoita. Tilaisuuden jälkeen oli ilmoittautuneille juhlapäivällinen
klo 19 ravintola Arkadiassa.

Vuonna 1963 julkistetussa kilpailussa oli jo kolme sarjaa: novellit, runot ja pakinat.
Parhaiksi arvioitiin:
 

Novellit

Runot

Pakinat

Myös seuraavissa kirjoituskilpailuissa v. 1968 oli samat kolme sarjaa. Palkinnoille pääsivät:
 

Novellit

Runot

Pakinat

Yhdistyksen 20-vuotisjuhlaa varjosti puheenjohtaja Lyyli Ortolan vakava sairastuminen ja
poissaolo juhlasta, joka vietettiin Kerholassa 7.4.1975. Esiintymässä oli Helsingin Naisorkesteri
ja puhumassa professori E. Suolahti sekä kirjailijat Arvo Salo ja Ilmo Lounasheimo.
Iltapala nautittiin ravintola Viktoriassa.

Toiminnan 25-vuotismuistelot vietettiin niinikään Kerholassa 9.4.1980, minkä jälkeen
mentiin iltapalalle Asemaravintolaan.

Kirjoituskilpailulla juhlistettiin 30 vuotista taivalta. Palkinnot jaettiin Kirjallisessa illassa
30.10.1985 ja tilaisuuden jälkeen ruokailtiin Liikenneravintolan kabinetissa.
Tämän kirjoituskilpailun tulokset:
 

Runot

Suorasanainen

Jälleen 40-vuotisjuhlia varten julistettiin kirjoituskilpailu runo- ja pakinasarjassa.
Palkinnot jaettiin 1.4.1995 VR:n kongressisalissa olleessa juhlamatineassa, jonka juhlapuhujana
oli kirjailija Tapio Kaitaharju. Ulkopuolinen kriitikko ja runoilija Jukka Koskelainen päätyi
suosittelemaan samoja voittajia kuin oma raatimmekin.
Tasokkaasta ja runsaasta kilpailijajoukosta voittajiksi tulivat:
 

Novellit

Runot

Juhlan jälkeen  nautittiin päivällinen ravintola Omenapuussa.

Tämä VR Kirjallinen yhdistys ry:n historiikki julkaistiin 50-vuotisjuhlien yhteydessä
3.3.2005 ravintola Ostrobotniassa.

NYKYISYYS JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Yhdistyksen perustamisen aikoina ei yhteiskunnassamme ollut niin paljon vapaa-ajan
viihdetarjontaa kuin nyt. Ajastamme kilpailee television lisäksi runsain mitoin harrastuspiirejä,
kursseja jne. Vaikka on ennustettu, että elokuvat ja televisio vähentäisivät lukuharrastusta,
näyttää kirjallisuus voivan edelleenkin oikein hyvin. Kirjat käyvät kaupaksi paremmin kuin
koskaan. Tämä voi olla merkki siitä, että ihmiset kaipaavat kiihkeän elämänrytmin vastapainoksi
rauhallisia lukuhetkiä.

Tästä lähtökohdasta myös VR Kirjallinen yhdistys ry voi luottavaisin mielin jatkaa toimintaansa
sekä vanhojen hyviksi koettujen toimintamuotojen puitteissa että kehittäen ja kokeillen myös
sopivasti uutta. Aika muuttuu ja uudet ihmiset tuovat uusia tuulia mukanaan. Me jäsenet
tulemme edelleen hyvin mielellämme toimihenkilöiden valmiiksi suunnittelemiin tilaisuuksiin
ja toivomme, että jaksatte yhä kiireisemmäksi käyvän työelämän ohessa uurastaa yhdistyksen
ja meidän kaikkien hyväksi.

TOIMIHENKILÖLUETTELO
(Aukeaa omalle sivulleen)

TILAISUUKSIEN ESIINTYJÄT
(Aukeaa omalle sivulleen)

LOPUKSI
Tämän julkaisun aikaansaamiseksi olen käynyt VR Kirjallinen yhdistys ry:n arkistot läpi
suurta ihastusta tuntien. Suoranaisia aarteita ovat ensimmäiset kokouspöytäkirjat, kuvaukset
jäsenilloista (mm. mitä kukin esiintyjä kertoi) ja matkakertomukset. Myös lehtileikkeet ja
vanhat valokuvat saavat suorastaan toivomaan, että ah - olisinpa ollut tuolloin mukana.
Voihan olla, että tätä nyt elettävää aikaa muistetaan vuosikymmenten kuluttua erikoisen
hienona aikakautena. Meidän tehtävämme on säilyttää tietoja ajastamme tulevien
sukupolvien käytettäväksi.

Helsingissä 4. päivänä helmikuuta 2005
Ulla Tarvainen